Kulutetaan perusmaksut historiaan

Lekottelin eilen puutarhassa nautiskellen kesäpäivästä ja Pielisen leudoista tuulista, kun puhelin pirahti poikkeuksellisen huomiota vaativasti. Lieneekö volyyminappi saanut osumaa vai mistä kyse, tuumin kun vastasin. Torkkuhetken keskeytyksen syylliseksi paljastui puhelinmyyjä, joka kaupitteli sähkösopimusta. En tarttunut tarjoukseen tälläkään kertaa, mutta pyysin myyjää välittämään toimeksiantajalleen seuraavat terveiset:  heti kun saan tarjouksen, johon ei sisälly perusmaksuja, vaihdan oitis.

Miksi perusmaksu kyrsii?

Perusmaksu on lähtökohtaisesti epäedullinen yhden hengen talouksia kohtaan. Se on saman suuruinen riippumatta siitä paljonko taloudessa kuluu sähköä tai montako henkeä siihen kuuluu tai kuinka monta palkkapussia elämisen kuluihin osallistuu. Perusmaksut ovat yleensä muutaman euron kuukaudessa, eikä sähkön myyjät tarjoa sopimuksia, joihin sitä ei kuuluisi. Vielä mitä! Aurinko paistaa yksineläjän risukasaankin sittenkin. Sillä puhelun jälkeen palasin taas pohtimaan tätä yksineläjän piiskauskulttuuria, jonka yksi ilmenemismuoto erilaiset perusmaksut ovat. Pirttiin päästyäni avasin koneen tsekatakseni tilanteen. Kävi ilmi, että itseasiassa markkinoilla on joitakin toimijoita, jotka eivät peri perusmaksuja. Tuskin uskoin näkemääni – perusmaksu 0€/kk – eikä mitään määräaikaisuutta, vaan ihan pysyvä diili. Hurraa! Pistin oitis tilauksen sisään, jopa sillä uhalla että sähkölaskuni kasvaisi nykyisestä. Kyse on periaatteesta. Laskujen pitäisi perustua nykyaikana puhtaasti ko. hyödykkeen kulutukseen. Kannustan kaikkia tiedostavaan kuluttamiseen. Perusmaksuton sähkösopimus antaa selkeän taloudellisen kannusteen säästää sähköä, kun hyötyä ei riivitä pois kiinteiden maksujen muodossa. Se on myös kädenojennus yhden tulonsaajan talouksille ja ansaitsee kiitoksen.

Nyt kipin kapin tsekkaamaan oma sopimus, ja onko siinä perusmaksua. Jos ja kun on, niin nettiin etsimään korvaavaa tilalle. Sellaista, jossa perusmaksua ei ole, eikä tule. Kuluttaja voi osoittaa käyttäytymisellään, mikä on meininki – palkitaan ne, jotka tiedostavat yksinasuvan ihmisen epäreilun aseman. Koska sopimuksen vaihtaminen on nykyään niin helppoa, olisi laiskuutta jättää tämä tilaisuus käyttämättä. Eläköön tasapuolisuus ja kulutustietoisuus. Takaisin puutarhaan, älkööt sähkö- vakuutus- tai sukkakauppiaat soitelko ainakaan seuraavaan kahteen viikkoon.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s