Hyvää uutta vuotta 2018

Suomi 100 vuoden viimeisenä päivänä on hyvä heittäytyä hieman filosofiseksi, olkaa hyvä!

Vuosi on politiikassa ollut täynnä mullistuksia. Se on ollut sitä niin maailmalla kuin kotimaassakin. Kaikki lienee yhtä mieltä, että elämme epätavallisia aikoja – eräänlaista murrosta. Toivomme ja haemme muutosta moniin epäkohtiin, mutta osaltaan haluamme myös pitää kiinni siitä mikä on hyvää ja toimii. Viimeksi mainittu näkyy vahvimmin siinä, miten vastustamme terveyspalveluiden alistamista markkinatalouden armoille. Uuden suunnittelun ja vanhan säilytämisen välillä vallitsevan tasapainon löytyminen on politiikan ydintä. Monet isot asiat tapahtuvat tai voivat tapahtua vain kun aika on kypsä ja olosuhteet otolliset. Esim. vanheneva ikärakenteemme on kutsunut paikalle ylikansalliset terveysbisnekset, jotka tekevät kaikkensa päästäkseen käsiksi sen ainoan ryhmän omaisuuteen, joka ei vielä ole ylivelkaantunut – iäkkäät ihmiset. Murros näkyy myös siinä miten vähän jaksamme enää kauhistua Trumpin tai Kim Jong Unin törttöilyistä. Silti ei voi herpaantua, sillä hinta olisi liian kova. Kun poliittinen julkisuus on yhtä teatteria, on syytä kysyä, olemmeko turtuneet? Myös viestinnän tutkimus tunnistaa ilmiön nimeltä compassion fatique. Sillä viitataan yleensä siihen, kuinka nälänhätien laaja ja pitkäkestoinen uutisointi herättivät vielä 80-luvulla kansanliikkeitä ja valtavia tukikampanjoita, kun nykyään samat materiaalit eivät saa moniakaan liikkeelle. Aiheet vilisevät ohi varsin nopeasti ja puheenaihe velloo yhdessä asiassa varsin lyhyen aikaa. Kyvyttömyys vaikuttaa luo turhautumista ja pelkoja, jolloin äänekkäät ja suulaat alkavat vaikuttaa järkeviltä. Tämä antaa tilaa rajujen ratkaisujen tarjoajille. Tapa jolla jäsennämme maailmaa on murtunut. Olemme kuplautuneet ja haemme nyt uutta tapaa järjestäytyä ja olla osa yhteisöä.

tinakenka1

Mistä sitten haettaisiin suuntaa? Mielestäni on hyvä katsoa taaksepäin menneisiin aikoihin ja tutkia siellä tapahtuneita kehityskulkuja. Näin siksi, että vaikka maailma ympärillämme muuttuu, ihminen ei luonteensa puolesta tee sitä yhtä nopeasti. Tarpeemme ovat varsin ikiaikaisia; koti, toimeentulo ja ihmissuhteet ovat edelleen keskiössä. Aikanaan mäkitupalaiset olivat huutolaisten ohella yhteiskunnan huono-osaisin ryhmä. Heillä oli kyllä katto pään päällä, mutta niukasti mahdollisuuksia parantaa asemiaan. He tekivät taksvärkkiä ja elivät kädestä suuhun. He lähtivät siirtolaisiksi ja muuttivat kaupunkeihin tehdastöihin paremman elämän toivossa. Väistämättäkin tulee ajatelleeksi, että jossain mielessä nykyään kaupunkiin muuttavat ovat tämän ajan mäkitupalaisia. Vuokralla asuvat, opintovelkaa kerryttävät, pienipalkkaisissa palvelualan töissä olevat kaupunkilaiset ovat asemaltaan samassa tilanteessa. Heidän tulonsa eivät riitä kerryttämään omaisuutta, jolla lunastaa oma maatilkku, eli nykyajan hengessä oma asunto. Siinä missä torpparit ja tupalaiset olivat “turpeeseen sidottuja”, ovat yksinasuvat vuokralaiset samanlaisissa kahleissa. Kaupunkien korkeat vuokrat syövät palkan, jolloin säästäminen tai omaisuuden hankinta vaikka asunnon muodossa käy vaikeaksi. Työttömiä puolestaan voisi pitää nykyajan huutolaisina. Miten niin muka, joku kysyy. Onhan meillä maksuton koulutusjärjestelmä (ainakin vielä) joka takaa yhtäläiset mahdollisuudet jokaiselle. Olemme tulleet kauas niistä ajoista. Luokkayhteiskuntaa ei ole. Meillä on paljon paremmin kuin silloin.

Totta kai on. Tuskin kukaan työtönkään maisteri tai tohtori mieltää itsensä alempaan luokkaan, mutta tuntee silti ahdistusta ja ehkä jopa sortoakin. Silti he miettivät: miksi opiskelin vuosia, vain tullakseni kyykytetyksi? Ei siis ihme, että aktivointilakia vastustetaan niin kiivaasti. Jokainen tiedostaa, että koulutus takaa mahdollisuuksia. Kokeneimmat työnhakijat tietävät, että työpaikkoja jaetaan suhteilla ja usein hakuilmoitukset ovat vain muodollisuuksia. Tekijät on jo valittu. Liian kouluttautunut ei saa töitä, ja niukkojen vuosien jäljiltä repaleisen työhistorian omaava +30v. ontyömarkkinoiden hiekko lenkki. Vastikään uutisoitiin, että 80-luvulla syntyneiden miesten työllistymisnäkymät ovat synkät. Vääränlainen koulutus, eli kohtaanto-ongelma voi johtaa pelättyyn rakenteelliseen työttömyyteen. Itse edustan tuota ikäryhmää ja olen piinallisen tietoinen uhasta. En ole työtön, mutta urakehitysmielessä olen hakenut uusia haasteita jo usean vuoden ajan. Menestykseni edes haastattelukutsujen suhteen on ollut vaatimatonta. Mikä olisi se vastaava “mullistus” joka laajentaisi näköaloja tänäpäivänä? Se sama mitä työväestö vaati sata vuotta sitten. Heille se oli mm. 8 tunnin työpäivä. Itse näen, että nykyaikana se on mitä ilmeisimmin perustulo.

Ehkä vihjeitä pitää hakea vielä kauempaa historiasta. Aikanaan vallinnut sarkajako vaihtui isojaossa yksityisten tilojen omistukseen. Tämä liike tehosti maatilojen tuotantoa ja lisäsi kruunun vaurautta. Sitäkin vastustettiin ja se muokkasi yhteiskuntaa. Perinteiset kylät hävisivät ja osaltaan katosi myös yhteisöllisyys. Teknologinen aikamme robotteineen ja algoritmeineen tehostaa myös tuotantoa, mutta lisääkö se valtion (kruunu) vaurautta? Ylikansallista yhteistyötä tarvitaan mm. veronkierron ehkäisemiseksi. Eu on siinä tärkein turvamme. On myös kiinnostavaa, että yhteisöllisyydestä on jälleen kerran tullut kaivattu ja arvostettu piirre. Ehkä ihmisyhteiskuntien tapa kehittyä on eräänlainen kaksi eteen ja yksi taakse -logiikka, jolla etsitään olosuhteisiin ja ihmisluonteiseen nähden sopivin tapa elää sellaisella noin 100 vuoden syklillä.

Vaikka ongelmia on, niin ei ole syytä antaa periksi. Juhlavuoden viimeisenä päivänä voi hyvällä syyllä nostaa maljan kuluneelle vuodelle ja todeta, että työ jatkuu. Hyvää uutta vuotta 2018!

Yksi kommentti artikkeliin ”Hyvää uutta vuotta 2018

  1. Kiitos blogistasi. Pidä vain yllä yksinasuvien asiaa niin asumisen kuin toimeentulon saralla. Historia toistaa itseään aina uudessa muodossa ja ratkaisumallit täytyy löytää ajan hengessä. Sosialismin aate on monessa suhteessa toteutunut, mutta asia on näin, että 70 % ihmisistä asuu 1400 lukua ja toiset 2050 lukua.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s