Ketä kiinnostaa miljoona yksinasuvaa?

Kampanjani kärkiteema on yksinasuvien asiat. Aihe on iso, mutta koitan tässä hieman jäsennellä niitä syitä, miksi haluan kampanjassani tuoda sitä esiin.

Yksinasuvan asema yhteiskunnassa on perin eriskummallinen. Usein siihen liitetään villi ja vapaa sinkkuelämä, jossa ei ole huolta huomisesta. Elämäntyylin keskeisenä ongelmana esitetään parin etsintä. TV:n realityroska korostaa tätä käsitystä ja sinkkujen menolle lähinnä pyöritellään päätä. Mielikuva tyypillisestä yksinasuvasta on usein kaupunkilainen nuori aikuinen eli “sinkku”, jolla on rahaa, lähestyvä maksakirroosi ja täysi draivi päällä. Kuten kovin usein asia ei kuitenkaan ole näin.

Perinteinen ajattelu olettaa, että yksin asuminen on vain välivaihe, tai että niissä jotka vapaaehtoisesti asuvat yksin, on jotain vikaa. Tämä asenne on jäänyt ajasta jälkeen, sillä kaupunkien yksineläjät ovat usein myös aikuisia työssäkäyviä ja edustavat uutta “urbaania heimoa”. Kokonaisuudessa meillä on tässä maassa jo yli miljoona yksinasuvaa, ja pelkästään Helsingissä noin puolet asuntokunnista on yhden hengen talouksia. Monet ovat opiskelijoita ja joukossa on myös paljon eläkeläisiä, joista monet ovat jääneet leskeksi tai eronneet lapsien lehahdettua pesästä. Leskillä usein myös talous on puolison menetyksen myötä joutunut koetukselle. Tämä voi aiheuttaa sen, että vanhuksen on pakko muuttaa pois kotiseudultaan. Se on kohtuutonta.

Yksinasuva on monella tapaa epäedullisessa asemassa, sillä he ovat 100% vastuussa omasta taloudestaan. He kärsivät siksi eräänlaisesta mittakaavahaitasta. Pääkaupunkiseudulla yksinasuva asuu usein yksiössä, joiden keskiarvoinen vuokraneliön hinta on 29% korkeampi verrattuna vaikka kaksioon. Yksinasuva maksaa autopaikan, vakuutukset, sähkön, veden, netin, yms. asiat yksin, siinä missä parit voivat jakaa näitä kustannuksia. Kun yksinasuva menee kauppaan, monet tuotteet ovat edullisempia isoimmissa pakkauksissa, mutta pilaantumisuhan vuoksi niitä ei kannata ostaa. Pienituloisista suomalaisista 32% on yksinasuvia, kun pareista pienituloisia oli vain 5%. YLE:n Kioski -ohjelma tutki asiaa, ja havaitsi, että sinkun euro on 73 senttiä. Euroopan tasolla Suomen sinkut olivat toiseksi köyhimpiä heti bulgarialaisten jälkeen.

Yksinasujat kokevat myös syrjintää ja he ovat pahimmassa vaarassa syrjäytyä. Parit menevät heittämällä ohi asuntonäytössä, ja auta armias jos sattuu olemaan mies, ja vieläpä maahanmuttaja, niin mahdollisuudet saada vuokrakämppä vapailta markkinoilta on käytönnössä olemattomat. Asunnottomuus on tilastojen mukaan laskenut, mikä on hyvä asia, mutta samaan aikaan jo jopa neljännes asunnottomista on maahanmuuttajamiehiä. Tähän yhtälöön kun liitetään se, että jo neljännes nuorista 20-25 vuotiaista miehistä on vailla työtä tai opiskelupaikkaa, mutta silti siinä kriittisessä ikävaiheessa, milloin viimeistään muutetaan pois kotoa, on riskit syrjäytymiseen jo todella suuria. Suomessa on yli 100 000 yksinasuvaa työtöntä. Siinä missä pariskuntien työttömyysprosentti on noin 5%, on se yksinasuvien kohdalla noin 10%.

Miten helpottaa tilannetta?

Helsingissä on alettava ottaa vakavasti yksinasuviin kohdistuvat paineet. Tärkein tavoite on pyrkiä alentamaan asumisen kustannuksia. Vain asuntojen tarjonnan lisäämisellä voidaan hintapaineita keventää. Rakentamista on tiivistettävä ja normituksia, kuten autopaikkavaatimuksia, on purettava, jotta rakentamiskustannuksien aleneminen vaikuttaisi asumisen hintaan. Tontit on luovutettava rakentajille koreissa, joihin kuuluu kalliimpia arvotontteja ja halvempia tontteja. Luovutukseen on asetettava ehto, missä edullisempi tontti on rakennettava ensin. Tämä on tehokkaampi tapa kannustaa rakentamaan halvemmat kohteet nopeasti, kuin rakentamattoman maan verojen korottaminen.

sahko_perusmaksu

Monet pakolliset elämisen kulut ovat suhteessa kovempia yksinasuville: sähkönsiirrosta perusmaksua on jopa puolet.

Asumisen kustannusten alentamisen lisäksi on aloitettava keskustelu keinoista, miten voidaan siirtyä täysin kulutukseen perustuvaan laskutukseen asumiseen liittyvissä menoissa. Kaikista perus- ja avausmaksuista tulisi pyrkiä eroon ja siirtyä puhtaasti kulutusperustaiseen laskutukseen. Tällä hetkellä mm. sähkönsiirtolaskussa saattaa perusmaksua olla jopa puolet, mikä on rasite yksin taloudestaan vastuussa olevalle yksinasujalle. Lainsäädännön tasolla on tehtävä myös toimia. Yksinasuvan verotaakkaa on tutkittava, ja tarvittaessa korjattava. Eläkeläisten leskiosuudet on korvattava kaikille yksinasuville myönnettävillä lisillä.

Yksinasuvien syrjäytymisriski on suuri. Toimenpiteitä joilla etsitään ja osallistaan kelkasta tippuneita on tehostettava. Erikoishuomiota on kiinnitettävä yksinasuviin työttömiin. Jos yksinasuvien tilanteeseen ei nyt reagoida, on käsillä pian valtavat kansanterveydelliset ongelmat, kasvava alkoholismi, mielenterveysongelmat ja ihmillinen kärsimys. Tämä tulee maksamaan yhteiskunnalle valtavasti. Jos asiaan ei aleta kiinnittää huomiota, on käsillä syrjäytettyjen nuorten (erityisesti miesten) joukko, jonka vaikutukset yhteiskunnan eheyteen on helposti nähtävissä eri puolilla maailmaa. Kun menetettävää ei ole, on helppo kääntää selkänsä järjestelmälle, haistattaa paskat ja tehdä omat ratkaisut.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s