Valitus bulevardeista – esimerkki huonosti toimivasta menettelystä

Liikennevirasto ja ely-keskus ovat valittaneet uudesta yleiskaavasta, jonka Helsingin marraskuussa hyväksyi. Valitus koskee bulevardeja. Näin siitä huolimatta, että viranomaiset ovat olleet tiiviisti mukana valmistelutyössä. Yleiskaava on myös strateginen asiakirja, joka mahdollistaa suunnitelmat sen sijaan että löisi ne lukkoon.

Valtion laitoksia närästää kaupunkibulevardien vaikutus valtakunnalliseen liikenteeseen. Eli ne siis haluavat torpata bulevardit siksi, että ulkopaikkakuntalaisten ihmisten ja yritysten elämän nähdään vaikeutuvan. Saatteeksi on liitetty huolia kilpailukyvyn heikkenemisestä pääkaupungin ulkopuolella. Bulevardien otaksutaan hidastavan liikennettä keskimäärin 2 minuuttia.

Valituksen mennessä läpi koko yleiskaava romuttuisi. Palattaisiin siis piirrustuspöydälle, ja koko pääkaupungin infran suunnittelutyö pitäisi laittaa uusiksi. Tämä siksi, että liikennejärjestely, pikaraitioteineen ovat kaavan kovaa ydintä. Muulta rakentamiselta putoaisi pohja pois.

Ikävää on, että viranomaisen toimi kyseenalaistaa Helsingin oikeutta tehdä itseään koskevia päätöksiä omista asioista, ilman vahvoja näyttöjä haitallisista vaikutuksista. Vaakakupissa painaa enemmän Helsingin ulkopuolella asuvien asiat. Myös näkemyserot arvioista ovat viimekädessä vain niitä näkemyseroja, kun kunnollista tutkimusdataa ei ole. Tämä puute on huomiotu siten, että suunnitelmissa bulevardisointi aloitettaisiin vihdin tiestä, joka on liikennemääriltään tällä hetkellä kevyempi. Isot hankkeet, kuten Lahden väylä jätettäisiin myöhemmäksi. Tällöin tutkittua tietoa olisi jo tarjolla ja asemakaava vaiheessa asiaan voitaisiin vaikuttaa.

Erityisesti netissä kritisoidaan bulevardisointia äänekkäästi. Se kuulemma tuhoaa Helsingin. Bulevardi on siis sama kuin mäkelänkatu tai mannerheimintie. Kaksi kaistaa molempiin suuntiin, ratikalinja keskellä ja joitakin liikennevaloja. Näitä katuja ajaneena voi todeta, että ne soljuvat ihan mukavasti eteenpäin ainakin ruuhka-aikojen ulkopuolella. Aamuisin ja kello neljän aikaan arkisin, voi matka kestää pidempään. Bulevardien varressa olevat alueet ovat kritiikkissä myös saastuneita ja vaarallisia mm. jalankulkijoille. Tähän voi todeta, että kyllä mannerheimintien varressa asuu nytkin ihmisiä ja tulee varmasti myös jatkossakin asumaan. Rakentamista on myös ilmansaateiden näkökulmasta mallinnettu uraa uurtavalla tutkimuksella, jossa on mukana mm. ilmatieteenlaitos.

Kaikenkaikkiaan syntyy vaikutelma, että ollaan eniten huolissaan ulkopaikkakuntalaisten asioista helsinkiläisten kustannuksella. Pitäisiko Helsingin alistua espoolaisten tai nurmijärveläisten tahtoon? Tuskin nurmijärveläisetkään pitäisivät siitä, että minä täältä Alppilasta menisin vaatimaan uusia bussivuoroja Lepsämästä kylille.

On syytä muistuttaa, että joukkoliikenne on politiikassa linjattu etusijalle yksityisautoiluun nähden, ja bulevardit kokonaisvaltaisine ratkaisuineen totoeuttavat juuri tätä politiikkaa. Hitusen pidentyvät matka-ajat kehäteille saakka eivät ole kestävä peruste kaataa mittavaa kaavahanketta, johon on uhrattu aikaa ja joka nojaa erääseen suomalaisen demokraattisen vallan perusasiaan, eli kuntien itsemääräämisoikeuteen. Jos kaava kaatuu tähän, kertoisi se oikeastaan vain siitä, että järjestelmässä on jotain vikaa, kun vaaleilla valitut poliitikot tekevät päätöksen, joka sitten torjutaankin jossain virastotalon takahuoneessa. Valta ei ole siellä missä sen pitäisi. Onko meillä varaa viivytellä samaan aikaan, kun pääkaupungin kasvu nostaa vuokria ja vaikeuttaa elämää? Bulevardien läheisyyteen on suunniteltu 80 000 asukkaan kodit.  Minne nämä ihmiset sitten laitetaan, jos kaupunkia ei tiivistetä kehä ykkösen sisäpuolelta? Ruletti on aloitettava alusta, ja kuten hyvin teidämme, se kestää ja kestää.

Yleisellä tasolla on ikävä huomata, että nykyään niin monesti asiat jumiutuvat järjestelmään. Sote malli kaatui heikkoon valmisteluun. Kalasataman rakentaminen oli jumissa vuosia valitusruletin vuoksi, ja nyt on mahdollista, että yleiskaava kaatuu, kun bulevardit eivät kelpaa viranomaisille. On tietenkin hyvä, että on olemassa mekanismeja, joilla varmistetaan hankkeiden oikeudelliset perusteet, eikä niitä voi kaventaa, mutta vaarana on se, että päätöksenteko halvaantuu, kun viimeinen sana sanotaankin suljetuissa kammareissa valtuuston äänestyksen sijaan.

Oikeusjärjestelmän riippumattomuus ja kyky astua politikoinnin yläpuolelle laitetaan tässä testiin. Olisiko syytä jatkossa tehdä niin, että kaavan valitusaika umpeutuisi ennen kuin se tuodaan valtuuston äänestykseen?  Ensin pitäisi suunnitella, sitten kysyä vastustaako joku, ja lopuksi sinetöidä. Vähän niin kuin alttarilla. On väärin julistaa pari vihityksi, ja vasta sitten tiedustella onko paikalla joku, joka vastustaa tätä liittoa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s