Huumaavien aineiden maa – vanhusten ylilääkitseminen on kansallinen häpeä

Seinäjoen keskussairaalassa on paljastunut lääkevarkaus. Poliisi tutkii mm. ”huumausainerikoksena ja huumausaineiden käyttörikoksena”.

Onhan se ikävää, että palkollinen vie pillerit. Toimintatapoja pitää tarkastaa. Mutta mutta, nostaisin tähän nyt toisen näkökulman. Ylen jutun ensimmäisessä lauseessa puhutaan huumeista. Nehän ovat aineita, jotka tuhoavat elämän – miettii kadun mies, mutta kun samat pillerit kirjoittaa terveydenhuollon ammattilainen, ne ovatkin lääkkeitä. Eli siis asioita jotka parantavat. Onko tässä nyt lievä semanttinen ristiriita?

Viimeksi eilen tutkin hoitokodissa olevan isoäitini lääkelistaa. Sieltä silmiin pomppasi Oxamin tabletti, jonka vaikuttava aine oksatsepaami kuuluu bentsodiatsepiineihin – rauhoittaviin, nupin sekaisin vetäviin aineisiin. Näitä samoja tabuja liikkuu myös huumausaineiden katukaupassa. Muistisairasta isoäitiäni on hoidettu niillä ahdistuneisuuden vuoksi. Tutkin asiaa hieman lisää: suositeltu maksimi hoitoaika on 4 vko, sillä aineeseen muodostuu toleranssi ja se aiheuttaa riippuvuutta, josta vieroittuminen puolestaan pahentaa ahdistuneisuutta. Rupesin tonkimaan reseptikuitteja ja kävi ilmi, että mummoani on ”hoidettu” kyseisellä aineella jo 2 vuotta, vaikka lääkkeen pitkäaikaista käyttöä ei suositella. Voitte arvata, että siinä vaiheessa tunnetila oli ärtynyt.

Ikävintä tässä on se, että tiedän ettei tämä ole mikään vahinko tai yksittäistapaus. Se on pikemminkin sääntö. Tämä ja muutama aiempi omakohtainen kokemus, sekä kuulemani kertomukset ovat saanut minut vakuuttuneeksi siitä, että terveydenhuoltoon on pesiytynyt lääkkeitä koskevaa välinpitämättömyyttä.

Kritiikkini kärki kohdistuu erityisesti lääkäreihin. Miksi kirjoitatte överireseptit pieninpäänkin kynsikipuun kaikenmaailman valittajille? Doupataanko mummot hiljaisiksi, jotta työ ei olisi niin raskasta? Miksi lääkitystä ei seurata paremmin? On korkea aika käynnistää toimenpiteet, joilla holtiton reseptitehtailu pistetään syyniin ja käytäntöjä aletaan toden teolla muuttamaan. Tilausta lääkkeiden märsyämisen hillitsemiseksi kyllä olisi.

Pistämme vuosittain lääkkeisiin 1,3 miljardia euroa julkista rahaa kelakorvausten muodossa ja summa vaan kasvaa. Se on saman verran kuin paljon parjattu yleinen asumistuki. Iso siivu kilahtaa lääkefirmojen kassaan. Jokainen korvattavan lääkkeen resepti lähtee lääkärin kynästä, mikä tekee heistä lääkebisneksen kannalta avainhenkilöitä. Eipä siis yllätä yhtään, että lääkäreiden nuolenta alkaa lääkefirmojen toimesta jo opiskeluaikana ja jatkuu työelämässä “koulutuksina” yms. Kyllä joskus on hyvä rentoutua työkavereiden kanssa, mutta rajansa kaikella. Kestityksessä ei ole mitään tolkkua. Herääkin kysymys onko lääkeyhtiöiden ja lääkäreiden suhde aivan terveellä pohjalla? Olette yhteiskunnassa arvostetussa asemassa, ja vaikka tämä teksti hyökkää rajusti, myös minä arvostan työtänne. Olen silti sitä mieltä, että olette ammattikuntana epäonnistuneet pahasti medikalisaation torjumisessa. Viimekädessä vastuu on teillä. 

Lääketurvallisuutta valvova Fimea kirjaa verkkosivuillaan kauniisti, että vanhuksien lääkemääräykset pitäisi tarkastaa vuosittain. No ei taida tapahtua, kuten mummoni tilanne osoittaa. Vuosi on muutenkin aivan liian pitkä aika kärvistelyyn väärällä lääkityksellä. Vastikään Ylen studioon roudattiin kyseisen lafkan pääjohtaja selostamaan ”kuinka vakavaa on”, kun yksi apteekki on myynyt vääriä lääkkeitä. No onhan se tosiaan joo vakavaa, mutta tämä kasvava lääkeainebisnes, jonka lääkärit mahdollistavat ja jota lääkefirmat ja apteekit pyörittävät yhteiskunnan piikkiin, on vaikutuksiltaan jotain aivan muuta, kuin yksi apteekki joka on kämmännyt. Miksi tästä ei puhuta julkisuudessa?

Toiminta on nyt perattava läpikotaisin. Fimea on saanut valmiiksi ikäihmisten lääketurvallisuutta koskevat selvityksensä. Suositukset on nyt laitettava toimeen, ne eivät saa jäädä vain unelmahötöksi. Helsingin edustus HUS:n hallituksessa ottakoon tehtäväkseen pitää huolta, että ehdotetut toimenpiteet myös ajetaan sisään vanhusten lääkitsemisen arkeen. Tavoitteeksi on otettava nollatoleranssi turhille lääkkeille. Sote projektin ja potilastietojärjestelmien edistyessä tähän on nyt hyvät mahdollisuudet.

Lopuksi korostan, että olen aina saanut hyvää hoitoa, kun olen sitä itse tarvinnut. Olen siitä erityisen kiitollinen ammattitaitoisille lääkäreille ja hoitajille, jotka tekevät arvokasta työtä niukoilla resursseilla. Mutta kuten Seinäjoen tapaus osoittaan, matka yhteiskunnan arvostamasta terveydenhuollon ammattilaisesta paariaan kuuluvaksi huumekauppiaaksi on lyhyt. Olisiko siis syytä palauttaa mieleen lääkärinvalan korkeat ihanteet. Lisää ei aina tarkoita parempaa.

Yksi kommentti artikkeliin ”Huumaavien aineiden maa – vanhusten ylilääkitseminen on kansallinen häpeä

  1. Tilanne on aivan normaalikäytäntö vanhuksilla.näin ne saadan toimintakyvyttömiksi ja sänkypotilaiksi.muistisairaalle isälleni akuuttiosastolla helsingissä syötettiin valtava määrä psyyke ja rauhoittavia lääkkeitä ja ympärivuorokautisessa hoitopaikassa vaan lisättiin niitä niin paljon että toimintakyky sekä kävely romahti 3vk ja kaatuilee päivittäin.mm.absenoria temestaa opioidikipulääkkeitä ja haloperioidia.sydän on tuskaa täynnä ja on tunne että halutaan sänkypotilaaksi että kuolisi pois nopeasti.olen omaisten kanssa vastustanut näitä lääkkeitä mutta turhaan.lääkärit haluavat heidät sänkyyn.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s